Ajankohtaista Pyhiinvaelluksista

2.3.2017 11.37

Tampereen pyhiinvaellusreitistö laajenee kevään aikana

– Uudet reitit kulkevat lähikirkolta toiselle. Vaellukset, mietiskelymateriaali ja vapaaehtoiset ohjaajat avaavat paikallisseurakunnille uusia mahdollisuuksia tarjota ihmisille hiljentymisen kokemuksia, iloitsee Tampereen seurakuntien hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen.

pyhiinvaellus2
Joukko vapaaehtoisia kulki pyhiinvaellusreittiä Tampereen keskustasta Kalevankankaan hautausmaan näköalapaikalle. PyhiinvaellusTampere avaa kymmenen uutta reittiä huhtikuun alussa. Kuva: Jussi Laitinen
Seurakuntien työntekijöiden ohella PyhiinvaellusTampere-hankkeen suunnittelussa on ollut mukana joukko vaelluksista kiinnostuneita vapaaehtoisia kaupunkilaisia.

Työryhmän mukaan Tampere on ainutlaatuinen ja innostava kaupunki, jonka kirkot, kulttuurihistorialliset kohteet, kaupunkiympäristö ja luonto tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia reittien rakentamiseen.

Joka kuukausi ilmestyy uusia reittejä syyskuuhun asti, yhteensä yli 20. Jokaisesta reitistä valmistuu mobiilisovellus, josta löytyvät ohje ja mietiskelymateriaali. Holopaisen mukaan reittien kulkemiseen onkin tarjolla useita vaihtoehtoja.

– Reitin voi kulkea omin päin ohjeiden ja kännykän kanssa, tai lähteä opastetulle vaellukselle ryhmässä. Lisäksi tarjoan työyhteisöille pyhiinvaelluksia työhyvinvoinnin teemalla.

Hengähdystaukoja ja merkitystä

Holopainen on huomannut, että monet kaipaavat elämäänsä syvempää merkitystä, myös henkistä ja hengellistä ulottuvuutta.

Moni myös toivoo hengähdystaukoa kiireen keskellä sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteissa. Hiljaisuuteen vetäytyminen antaa mahdollisuuden etsiä yhteyttä omaan minään ja Jumalaan.

 – Istumisen ja kuuntelemisen sijaan ihmiset voivat etsiä hengellisyyttä kävelemällä ja kehollisesti. Kun ympäristöä havainnoi kaikin aistein ja hiljaisuudessa, voi se mahdollistaa erilaisen sisäisen matkan ja kokemuksen Jumalan läsnäolosta.

PyhiinvaellusTampere haluaa rikastuttaa myös kävijöiden kokemusta kirkkotilasta. Jokainen Tampereen kirkko saa oman rukouskortin, jonka avulla voi tutustua rakennukseen ja tehdä pienen vaelluksen pyhässä tilassa.     

Reitistön avaaminen 1.4. on yksi reformaation juhlavuoden päätapahtumista Tampereella.

– Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Tampere tunnetaan valtakunnallisesti pyhiinvaelluskaupunkina, joka vetää paikkakunnalle myös matkailijoita, uskoo Holopainen.

Uusia näkökulmia

Holopainen on suunnitellut ja testannut reittejä erilaisten vapaaehtoisryhmien kanssa. Palaute on ollut rohkaisevaa.

Tarja Rosenberg, Sirkka Karsisto, Katri Vainio ja Aulikki Kalliolahti ovat olleet mukana rakentamassa reittejä. Heitä yhdistää kiinnostus luontoon ja siellä hiljentymiseen.

– Pyhiinvaelluksilla olen oppinut, kuinka voi suunnata myös mielen syvyyksiin. Kun irtautuu arjesta pariksi tunniksi, ajatukset selkiytyvät tai voi löytyä uusia näkökulmia elämään, kertoo Tarja Rosenberg. 

Sirkka Karsisto näkee pyhiinvaellukset osana luterilaista hengellisyyttä, spiritualiteettia.

– Valitettavan monen kokemus luterilaisuudesta on ’hajuton, mauton, tylsä’. Elämyksiä haetaan muualta. Monilta pyhän kokemus puuttuu, ja kuitenkin nykyihminenkin kaipaa ’jotain’. Uskon, että vaelluksille lähdetään etsimään, ja toivottavasti myös löytämään.

Katri Vainio innostui heti mukaan reittien suunnitteluun.

– Kotikaupungista, tutusta lähiympäristöstä löytyy reittejä ja paikkoja, joiden avulla Jumala voi meitä puhutella, kun vain hiljennämme vauhtiamme sekä pysähdymme katsomaan ja kuuntelemaan.

 Tampereellakin voi kulkea vuosisatoja vanhoja kirkkopolkuja.

– Voimme liittyä meitä ennen kulkeneiden kristittyjen joukkoon, kuten noustessamme Iidesjärven suunnasta keskiaikaiselle Messukylän vanhalle kivikirkolle.

Aulikki Kalliolahdelle keskeisiä merkityksiä vaelluksilla ovat olleet rauha, lepo, voimaantuminen, kauneus, pyhyys, avartuminen ja hiljaisuus.

– Luomakunta sekä ihmiset, erityisesti he, jotka ovat jo matkasauvansa laskeneet, avaavat uusia reittejä omaan tarinaani. Jokaisella vaeltajalla on oma kertomuksensa.

Reitit tarjoavat erilaisen näkökulman Tampereeseen.

– Tampereen oma tarina, historia ja koko elämä liittyvät laajempaan kertomukseen maamme historiassa. Liitymme Jumalan lupaukseen yhteydestä kaikkiin sukukuntiin ja kansoihin, pohtii Kalliolahti.

Kirsi Airikka


Palaa otsikoihin



Tampereen siluetissa on tunnettuja rakennuksia, kuten Näsinneula.