Pispalan kirkko

Pispalan kirkko avoinna toiminnan mukaan.

Osoite: Pispalan valtatie 16, 33250 Tampere
Puhelin: 050 320 6331
Tilan koko: 250 henkilöä

  • Pispalan kirkon parkkialue: Pispalan valtatieltä käännytään Erämiehenkadulle (Ahjolan kulmasta)ja ajetaan kadun päähän (lännen suuntaan).

  • Pysäköintipaikka, joka on merkitty pyörätuolimerkillä sijaitsee pääoven vieressä. Pääovi on kadunsuuntaisen talon takana. Ovet avautuvat automaattisesti
  • Kirkkosaliin, Silmukkaan ja seurakuntasaliin on esteetön pääsy.
  • Esteetön WC on pääaulassa
  • Lastenhoitopiste on pääaulassa
  • Isotekstiset pistevirsikirjat ovat kirkkosalissa oven vieressä
  • Kirkkosalissa on induktiosilmukka
  • Nuorisotila Pirkkoon esteetön sisäänkäynti talon päädystä ulkokautta.

Varaa tila
Tila on varattavissa numerosta (03) 219 0705.

Liikuntarajoitteiset Liikuntarajoitteiset Kuulokojeet Kuulokojeet Inva WC Inva WC Lastenhoitohuone Lastenhoitohuone Pistekirjoitus Pistekirjoitus

Pispalan kirkko on yksi Tampereen seurakuntayhtymään kuuluvan Harjun seurakunnan kolmesta kirkosta. Se sijaitsee Ala-Pispalassa ja on vuonna 1949 valmistuneen seurakuntatalon yhteydessä. Seurakuntatalon suunnitteli Bertel Strömmer. 

Pispalan kirkko rakennettiin seurakuntatalon yhteyteen Pispalan puisen kirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1968. Silloisen kirkkosalin suunnittelu arkkitehti Jaakko Ilveskoski ja valmis kirkko vihittiin käyttöön elokuussa vuonna 1971.


Kirkkosali

Kirkkosali on avara, korkea ja epäsymmetrinen tila, jonka oikealla puolella sijaitsevat urut.
Pispalan kirkon kirkkosali. Kuva Hannu Jukola

Kirkkosalin kalustus on rakennettu irtokalusteilla, minkä ansiosta se muuntuu aina järjestettävän tilaisuuden mukaan. Kohtuullinen akustiikka luo mahdollisuuden musiikin käyttöön jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Kirkossa on 330 istumapaikkaa.

Alttaritaulut

Pispalan kirkossa on kaksi eri alttaritaulua, joista Kaikkivaltias on esillä suurimman osan kirkkovuotta, kun taas Immanuel – Jumala on kanssamme on esillä ensimmäisestä adventista loppiaiseen.

Alttaritaulu 1 – Kaikkivaltias

Teos on triptyykki eli muodostuu kolmesta mosaiikkimaisesta maalauksesta: lähes neliönmuotoisesta keskiosasta ja suorakaiteen muotoisista sivuosista keskiosan molemmin puolin. 
Teos muodostuu kolmesta mosiikkimaisesta maalauksesta: Kristuksen kasvokuva on yönsinisen maalauksen keskellä ja molemmilla puolilla on maalaus sivulta kuvatuista peilikuvana kuvatuista enkeleistä.
Pispalan kirkon alttaritaulu 1: Kaikkivaltias on triptyykki eli muodostuu kolmesta mosaiikkimaisesta maalauksesta. Teos on Annukka Laineen maalama. Kuva Hannu Jukola
Kaikkivaltias on Annukka Laineen öljymaalaus vuodelta 2005. Teos on triptyykki eli muodostuu kolmesta maalauksesta. Vaatteet, siivet ja sädekehä on maalattu mosaiikkitekniikalla, kun taas kasvoissa, hiuksissa ja käsissä pinta on yhtenäinen.

Alttaritaulu 2: Immanuel – Jumala kanssamme

Kasvokuva naisesta ja hänen poskeaan vasten painautuneesta lapsesta, joka on kietonut kätensä naisen kaulan ympärille.
Pispan kirkon toinen alttaritaulu Immanuel – Jumala kanssamme. Teos Annukka Laine. Kuva Hannu Jukola

Saarnatuolin taakse ripustettu Immanuel – Jumala kanssamme on Annukka Laineen vuonna 2005 valmistunut öljyvärimaalaus. Ensimmäisenä adventtina maalaus otetaan seinältä ja sijoitetaan alttaritriptyykin keskelle sinisävyisen Kaikkivaltiaan tilalle.

Krusifiksi

Koristeellinen puusta veistetty krusifiksi.
Pispalan kirkon vanha puukrusifiksi. Kuva Hannu Jukola
Krusifiksi kuuluu saarnatuolin ohella Pispalan kirkon vanhimpaan esineistöön. Se on peräisin muinaisessa Harjun kappelikirkossa. Krusifiksin alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Sen on arveltu olevan saksalaista käsityötä ja päätyneen Suomeen kenties joskus 1600-luvun alkupuolella sotasaaliina 30-vuotisesta sodasta. Toisaalta on arveltu, että saksalaisvaikutteisesta tyylistä huolimatta se olisikin tehty Suomessa, mahdollisesti myöhäiskeskiajalla.

Saarnatuoli

Renesanssityylinen taidokkain puuleikkauksin ja pääosin kasviaiheisin ornamentein koristeltu saarnatuoli on valmistettu puusta.
Pispalan kirkon renesanssityylinen saarnatuoli on valmistettu puusta. Kuva Hannu Jukola
Noin 170 senttimetriä korkea saarnatuoli on valmistettu puusta, ja se edustaa tyyliltään 1600-luvun alkupuoliskon renesanssityyliä.

Urut

Pispalan kirkko sai uudet urut vuonna 2011. Urut vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 27.11.2011. Martti Porthanin urkurakentamon toteuttamat urut ovat Gottfried Silbermann -tyyliurut. Ne ovat Tampereen ensimmäiset barokkiurut ja soveltuvat erityisen hyvin barokkiajan musiikin soittamiseen. Uruissa on 24 äänikertaa, jotka on jaettu kahdelle sormiolle ja jalkiolle.

Remontit

Kirkkorakennuksen ja seurakuntatalon peruskorjausremontti aloitettiin vuonna 2017, ja piispa Matti Repo siunasi uudistetun kirkon uudelleen käyttöön loppiaisena 6. tammikuuta vuonna 2019. 

Uudistuksessa kokonaisuuteen sovitettiin muun muassa uusi monitoimitila Akvaario, joka sitoo seurakuntatalon ja kirkkosalin tyylikkäästi yhteen. 

Pispalan kirkon uudistuneissa tiloissa toimivat muun muassa diakonian avoin olohuone, nuorten aikuisten Varikko-yhteisö ja nuorten olkkari Pirkko.

  • Pispalan kirkon parkkialue: Pispalan valtatieltä käännytään Erämiehenkadulle (Ahjolan kulmasta)ja ajetaan kadun päähän (lännen suuntaan).

  • Pysäköintipaikka, joka on merkitty pyörätuolimerkillä sijaitsee pääoven vieressä. Pääovi on kadunsuuntaisen talon takana. Ovet avautuvat automaattisesti
  • Kirkkosaliin, Silmukkaan ja seurakuntasaliin on esteetön pääsy.
  • Esteetön WC on pääaulassa
  • Lastenhoitopiste on pääaulassa
  • Isotekstiset pistevirsikirjat ovat kirkkosalissa oven vieressä
  • Kirkkosalissa on induktiosilmukka
  • Nuorisotila Pirkkoon esteetön sisäänkäynti talon päädystä ulkokautta.